Eiiiih.

#kuoriainen

Olin tulossa postaamaan Manusta suloisia ja mallikkaita potretteja (jo sen kunniaksi, että en ole vähään aikaan päivittänyt Manun päiväkirjaa...okei, vuosipäivitys oli aika työläs ja hidas, jaksoitteko katsoa, sillä kommentteja/palautetta ei kuulunut kuin yhden kommentin verran),  mutta juuri hetki sitten huomasin yllä mainitun tuhon olohuoneessa oven reunustalla. Eiiiiiiiiih???  Pintarempataan asuntoa, mutta se hajoaa. (lähelle tuhoa on kaiken lisäksi tulossa lähiaikoina uusivanha puinen huonekalu, mutta saa nähdä uskaltaako laittaa vai syökö Manu jalat alta)

On tämä sikäli erikoista, että tuhoja Manu ei ole tehnyt sitten pentuilun. Mattoja ei ole toistaiseksi ollut olohuoneessa, kun niihin Manulla on ollut kiusausta yksinollessaan ja mattojen edestakaisen raahailuun ei ollut mieltä. 

 Mä luulen, että kun eilen jäi vahingossa olohuoneen ovi auki ja Manulla oli muutaman tunnin vapaus yksin ihan koko asunnossa, niin tämä oli reaktio siihen... Enpä tiedä.

Toinen harmituksen aihe: Manulla on myös taipumusta haukahdella välillä keskellä yötä, jos joku esimerkiksi avaa ulko-ovensa. Siihen on "mielekästä" herätä ja saada unen päästä kiinni. Kaiken lisäksi siinä ei tunnu olevan mitään logiikkaa, sillä päivisin kun rapussa metelöidään ja ovet aukaistaan tai posti tulee, niin ei mitään. Yö on heikko kohta ja herättää Manun suojeluvietin, tai sitten vain pelästyy. Oli miten oli, niin meille tämä on tylsä juttu. Harmi, että eteistä ei saa suljettua ja ääniä vaimennettua, kun ei viitsisi lukita Manua yhteen huoneeseen ja yönhän Manu yleensä nukkuu.

Sanonpahan vaan, että vaikka Manun kanssa suurin osa ajasta on mahtavaa ja asiat toimivat, niin on niitä huonompiakin hetkiä, jolloin saa miettiä päänsä puhki, että mitä nyt...kun koira on kuitenkin vain koira ja sille ei voi jälkeenpäin sanoa että "Hyi, näin et olisi saanut tehdä" tai kieltää sitä toteuttamasta luontaista vaistoaan. Kuten sitä, että haukkumisen lisäksi keppejä ja kakkoja on kiva syödä, vaikka kuinka toruisi. Se ei vain mene jakeluun. Ikävää, jos meidän Manu tukehtuu joskus keppiin/saa suolitukoksen... tai saa myrkytyksen, kun se on varmasti hyvin todennäköistä. Sen takia sitä varmaan yrittää puuttua siihen ulkona syömiseen, mutta se on tosiaan tuulimyllyjä vastaan taistelemista.

Mutta lähipäivinä kivoja kuvia Manusta!