Manu nukkuu yönsä yleensä omassa petissään asettuen sinne samoihin aikoihin kuin ihmiset tai toinen käy nukkumaan...Kun Manu nukkuu, niin ihan miten päin sattuu, kyljellään tai selällään jalat levällään, välillä hengittäen tavallista raskaammin, joskus jotkut unet saavat vinkumaan ja hännän naputtamaan petiä vasten. Unet maistuvat ja useimmiten yhtäjaksoisesti. Kun aamu koittaa ja ihmiset nousevat petistään toiseen huoneeseen, on Manunkin aika kömpiä kolostaan ja siirtyä lekottelemaan rakkaille ja mäyräkoiran muotoisia hampaanjälkiä nähdyille huovilleen. Aamuisin aikaisin aurinko valaisee lattiat tässä huoneessa ja siinä on hyvä pienen koiran olla. Jos aurinko ei ole lattialla, sitä voi yrittää pyydystää seinältä (eräänä pienenä hetkenä Manu tuijotti intensiivisesti valokiilaa seinällä -"Miksi se on noin korkealla?")
Kirjoittajalla ja Manulla kohtaavat kemiat tässä nukkumisessa aamuisin - on ihan ok torkuttaa.
Kirjoittajalla ja Manulla kohtaavat kemiat tässä nukkumisessa aamuisin - on ihan ok torkuttaa.
Kuvat vappuaaton aamulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti