Koirapuistoon järjestettiin mäyräkoira-treffit. Paikalla olikin 10-15 mäyräkoiraa. Hyvin monenlainen mäykky oli päättänyt tuoda itsensä paikalle. Mielestäni siellä ei kuitenkaan ollut normaalikokoista mustaa lyhytkarvaista (joiden kuvittelin olevan suosituimpia mäykkyjä), mutta eipä tainnut olla ruskeanakaan. Pieniä lyhytkarvaisia ja karkeakarvaisia oli todella paljon ja pitkäkarvaisia oli Manun lisäksi kaksi ruskeaa, Manua paljon isompaa. Ja nämä kolme taisivatkin olla isoimmat mäykyt. Manu on aika pienikokoinen, mutta noin neljä kaniinia mahtuu Manuun (katso toinen kuva), eikä yhtäkkiä Manu enää näytäkään niin pieneltä...
Eniten Manu touhotti toisen pitkäkarvaisen uroksen kanssa. Ainakin tämä toinen oli Manun perään kovasti. Manu vuorostaan yritti kellistää kaniinikokoista...
Oletin, että täällä olisi paljon ollut selällään kierähtämisiä ja alistumisia, mutta aika sinnikästä sakkia oli. Manukin on päässyt eroon oma-aloitteisesta selälle heittäytymisestä.
Menoa ja haukuntaakin kuultiin aika paljon, mutta mitä voikaan olettaa. Huomasin, että toiset ovat luonnostaan herkkähaukkuisempia kuin toiset. Pienimmillä se voi olla puolustusreaktionakin. Ne olivat kovia haukkumaan aidan toisella puolella olevalle kultaisellenoutajalle.
Kuvausolosuhteet olivat melko haasteelliset, sillä pysyttelimme suurimmaksi osaksi varjoisammalla ja kylmällä puolella siis (n. puolentunnin päästä ihmisellä olikin varpaat ja sormet jäässä:)), mutta sää oli puhkipalavan kirkas puhumattakaan koirista, jotka yhdessä sekunnissa ovat paikallaan ja toisella hetkellä juoksevat 100 kilometrin tuntivauhdilla. Tajusin myös heti paikan päällä, että olisi pitänyt varustautua paremmilla kameravarusteilla. Kuvat ovat siksi mielestäni kehnohkoja, mutta kyllä niistä fiilis näkyy, vai mitä?
Manulla oli kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti