Jokaisen koiranomistajan elämässä tulee vastaan aina jotain mitä ei ole välttämättä aiemmin kokenut ja johon pitää löytyä ratkaisu ja kullanarvoiset vinkit ovat aina tervetulleita. Pitää tietää paljon asioita, kuten:
Mikä on paras lääkäri tai mitä jopa vältellä viimeiseen asti (E-mummo, tästä saat kuulla lisää), missä on päivystystä öisin, mitä tehdä jos kyy puree (ei kyytablettia koiralle), pitääkö liman yskimisestä huolestua, jos hankkii huonekasveja niin tiedoksi että esimerkiksi traakkipuu on myrkyllinen, mitkä ruoka-aineet ovat myrkyllisiä koiralle (esimerkiksi rusina), missä on kakkapussimaatteja, mitä kennelyskälle tulee tehdä, kuinka usein pitää (on hyvä) rokotuttaa koira, mikä on hyvää ruokaa ja mistä sitä saa edullisimmin, koirarodulle tyypillinen sairaus ja mahdollinen ennaltaehkäisy, mihin koiran kanssa on tervetullut... ja vaikkapa mitä. Asioita, jotka opitaan niin koiranhankkijan kirjoista, netin syövereistä kuin myös perusjärjellä ja kantapäänkin kautta. Mitä tulee koiran lääkkeisiin ja mahdollisiin sairauksiin, niin ensimmäisen koiran omistaja voi huolestua lähes kaikesta. Liiallinen huolestuminen on toki järkevämpää kuin välinpitämättömyys. Mutta kun tietyt asiat toistuvat tai lääkettä joutuu käyttämään tiettyyn asiaan, on seuraavalla kerralla jo järkevämpi eikä jokainen asia osoittaudu lääkäriasiaksi. Tiedonhaku ja analyyttisyys auttavat myös paljon. Apteekeissa ei välttämättä tiedetä ihan reseptittä saatavistakaan lääkkeistä niin paljon kuin itse voi tietää tietoa hakevana koiranomistajana.
Manulla oli ensimmäisen kerran täitä tai kirppuja, mistä lie tullut. Todennäköisimmin ne olivat juurikin täitä, mutta on kuulemma vertaimeviä kirppujakin. Kaikki keljuja silti. Tähän aikaan vuodesta on jo syytä käyttää punkkilääkkeitä tai punkkipantoja (täällä on suosittu punkkilääkkeitä), mutta tiesittekö, että lääkkeissäkin on huomattavia eroja? Tämän sai oppia kantapään kautta, että on myös lääke, joka iskee yhdellä kerralla neljään eri öttiäiseen (punkki, hietasääski, kirppu, täi). Apteekissa ei vinkattu asiasta punkkilääkettä hakiessa, joten ensin Manu sai ennaltaehkäisylääkettä lähinnä punkkeihin. Kun tuoteselostusta tuli luettua tarkemmin ja todettua, että oli täitä, oli edessä pattitilanne. Miten päästä täistä eroon? On suorastaan mahdottomuus löytää pieniä munia varsinkin pitkäkarvaisen koiran turkin joukosta. Kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Onneksi Exspotilla on eri vaikuttavat ainesosat, joten sitä uskalsi lopulta käyttää vaikka edellisestä lääkkeestä oli vaan muutama päivä aikaa. Tässä auttoi jälleen kerran tarkempi tuotesyynäys. Apteekissa ei oikein ymmärretty ja pyydettiin kysymään lääkäriltä neuvoa ja lääkärissä kehotettiin laittamaan vaan samantien uutta lääkettä, joten takaisin apteekkiin. Helpotti, eikä tullut sivuvaikutuksia, joita tietysti kannattaa tarkkailla (lukea pakkauksen mukana tuleva ohjeistus).
Koiran täistä ei kannata ihmisten juuri huolestua, vaikka mielessä alkaisikin syyhyämään. Satunnaisia ja mahdollisia reaktioita lukuunottamatta koiran täit ovat koiran täitä eivätkä tartu ihmisiin. Eivät tarttuneet meihinkään, vaikka pää on todellakin käynyt tyynyllä, jolla Manunkin pää on käynyt. Kaikki matot kuitenkin lähtivät, huovat ja sellaiset kävivät 60 tai 90 asteen pesussa, eivätkä ole päätyneet vielä lattioille. Sohva odottaa suihkeainetta, koska se olisi hankalampi pestä. Imurointi on toki myös hyvä juttu. Kun imuroi, niin tyhjentää pussin tai uudelleenkäytettävän imurisäiliön ja pesee sen.
Tästä lähtien täällä käytetään Exspotia kerran kuussa aina pitkälle syksyyn saakka ja varmasti aloitetaan ensi vuonna ehkä jopa maaliskuussa. Yksi paketti yhdellä pipetillä (1 x 1 ml) maksaa alle 10 euroa ja käy alle 15-kiloiselle koiralle. Yli 15-kiloisille pitää käyttää kaksi pipettiä. Ilman reseptiä saa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti