Kuulumisia.

(kuvat viime perjantailta)

Viimeisestä postauksesta taitaa olla hieman aikaa. 

Sitten viime postauksen Manu on aloittanut aikuisruuan viimeisten penturuokanappuloiden ohella. Ruoka on samaa lohi-riisiä, koska se on todettu hyväksi. Zooplussalta on tilattu jättisäkki odottelemaan. En tiedä onko se hormonit vai mitkä, mutta ruoka ei aina oikein maistu...varsinkaan aamuisin tai aamupäivisin. Kongi saattaa tehdä syömisestä hauskempaa, mutta aina sekään ei toimi. Mutta se ruokahaluttomuus ei kauan kestä. Paitsi tässä lähiaikoina sen verran, että oltiin jo melkein menossa eläinlääkäriin ja aika oli varattuna. Samana päivänä Manu kuitenkin söikin sitten ja aika peruttiin. Vaan se syömisestä.

Manu täyttää pian yhden vuoden. Ajattelin leipoa sille pienen kakun. Tietysti sellaisen, että vatsa ei menisi vallan sekaisin, koska joulunpyhät..... Manuhan viettää syntymäpäiväänsä päivää ennen jouluaattoa. Sinä päivänä juhlitaan Manua, eikä tasan yhdistetä sitä jouluun. Manu ansaitsee oman juhlapäivänsä, varsinkin tänä vuonna. Viime vuonna 23. päivänä muistan jäätävän pakkasen. Taisimme käydä kävelyllä eräällä omakotitaloalueella ja poikkesimme vielä ABC:lle kaakaolle. Samaan aikaan Manu putkahteli mailmaan.

Luntakin on satanut (ja sulanut pois) ja Manun suhtautuminen lumeen on ollut positiivinen - vähän sellainen kuin pikkupojilla on. Pikkupojista puheenollen keppejä sisään tuo myös talon pikkupojat, joten Manu ei ole aina vain syypää. Tässä eräänä päivänä pojilla oli keppileikkejä, ja Manu katseli kaihoisasti. Jos piha olisi aidattu, niin ehkä Manukin saisi osallistua villeihin leikkeihinsä.

Kotona on ollut myös remppaa ja Manu on ollut toki innokkaana mukana. Ovea oli pidettävä maalauksen ajan kiinni ja siitä vasta poru Manulle tuli. Päivysti oven luona lähes koko maalausurakan ajan ja välillä ulisi. Ruoho on aina vihreämpää siellä aidan toisella puolella....  Manu olisi myös varmasti syönyt mielellään kaikki tapetinrippeet, mutta olimme ilkeitä ja toruimme vain siitä. Olisi mokoma edes kerännyt ja sylkenyt niitä muovipussiin. :) 

Maalisävyn valinnassa oli vähän vaikeuksia, joten levitin lattialle muutaman liuskan ja annoin Manun toimia onnettarena. Manun kuono tökkäsi Nukkumatti-sävyyn. Se olisikin ollut varmasti ihan ok, jos olisimme päätyneet siniseen. Mutta kiitokset Manulle aktiivisesta osallistumisesta ja pahoittelut, että halusimme välttyä mäyräkoiran muotoiselta läikältä seinään (ja pidimme oven suljettuna) maalaushetken ajan. 

Manulla on tänään rokotus - eli se perusrokotus, joka annetaan vuoden ikäiselle koiralle. Viime rokotuksessa Manu olikin ihan pieni ja suojelimme sitä vielä. 

P.S Manu toivoo joululahjaksi huopia (ei kovin arvokkaita), hyviä säänkestäviä tossuja pakkaslumikeleille ja ehkä vähän herkkuja. Mutta koska Manu on myös aika iso poika, niin Manu on perustanut oman tilin ja sinne saa laittaa roposia tulevaa Australian matkaa varten. Viimeistään eläkepäivillä Manu toivoo pääsevänsä sinne. Vitsivitsi. Ihan oikeasti Manu ei tarvitse mitään, mutta Manulla on oikeasti oma tili, jonne melko säännöllisesti laitamme vähän rahaa. Tulihan se tajuttua, että eläinlääkärilaskut voivat olla jäätäviä ..varsinkin jos tulee päivystysreissu. Näin ollen on hyvä pitää pieni vararahasto...lääkärikuluja varten lähinnä, ei Manun matkailua varten :) Pari isompaa operaatiota on ainakin väistämättä edessä vielä. Oletteko te mäykyn omistajat käyneet kuvauttamassa selän ja minkä ikäisenä? 

Hyvää joulun odotusta kaikille mäykyille ja omistajille ja muille koirille..ja kaikille seuraajille tee Manu.